Gingerbread house, piparkakkutalo

This year´s gingerbread house is a miniature of a run down house in our neighbourhood. It has been empty for nearly ten years and is quite a sorry sight. The theme for the yearly gingerbread competition of our biggest newspaper, Helsingin Sanomat, was “a part of Helsinki” – my home town, so I decided to enter this creation with a wish that something would be done to save the house. The newspaper did a story about it and since then we´ve heard that the owners have indeed finally come to an agreement and the house will be repaired. This must have happened well before I made my ‘statement’, so no thanks to me – but good news all the same 🙂

Some tips for the construction of a gingerbread house in English at the end of this post.

*

Tämän vuoden piparitaloksi valikoitui loppujen lopuksi helpolla päätöksellä tämä lähikorttelini huonoon kuntoon päässyt talo joka on ollut asumattomana jo melkein kymmenen vuotta. Naapureiden kanssa on useasti ollut puhetta että pitäisikö talon puolesta kerätä esimerkiksi adressi, mutta kun Hesari julkisti taas pääkaupunkiaiheisen piparikisansa päätin lähettää sinne talon pipariversion huolestuneilla saatesanoilla. “Armfeltintien autiotalo” onkin ollut huomion kohteena Hesarin sivuilla ja viimeksi saatiin aivan erinomaisia uutisia – perikunta on kuulemma jo päässyt sopimukseen talon kunnostuksesta ja myynnistä!

Täältä näet miten Hesarin piparikisassa kävi 🙂

Piparkakkutalon vuotuinen suunnittelu alkaa aiheen valinnalla. Useasti se on ollut joku perhepiirin kesämökki tai muu tuttu rakennus. Pari kertaa on talosta ollut käytössä rakennuspiirustukset mutta yleensä pitää valokuvista yrittää kehitellä oikeat mittasuhteet. Kaavat teen ruutupaperille, ja koko määräytyy uunipellin mukaan eli pohjalevy on n 30×40 cm. Mitä korkeampi malli on, sitä näyttävämpi siitä tulee eli mieluummin korkeita ja komeita 😉

Piparitaikinana käytän Sunnuntain valmistaikinaa. Kaulin sen useasti melkein liian ohueksi, mutta tällä kertaa kun seinät ovat kolmelta sivulta kaksinkertaiset, talosta tuli silti vankka. Sisälle olen oppinut kantapään kautta tekemään tukikappaleita seinien viereen ja katonharjan alle etteivät ne notkahda.

Kun kaikki palaset on paistettu kiinnitän seuraavaksi liivatelehteä ikkunoiksi. Sulatettu sokeri on tähän parempaa kuin sokerikuorrute, joka kuivuu hitaasti ja saattaa aiheuttaa liivatteen taipuilua. Heti liimauksen jälkeen palat käännetään takaisin oikein päin leivinpaperin päälle kuivumaan niin, että liivatteet pysyvät suorassa. Tarvittaessa voi laittaa painoja palojen päälle kuivumisen ajaksi.

Seuraavaksi pursottelen ohuet koristeet kuten ikkunanpuitteet sekä muiden osien taakse jäävät osat.

Nämä ovat viime vuoden talon seinät ennen kokoon liimaamista.

Talon kasaamista varten sulatan sokeria mahdollisimman matalareunaisessa paistinpannussa. Isot palat liimaan toisiinsa tavallisella sokerilla. Pienempiä paloja varten voi käyttää hedelmäsokeria, joka sulaa matalammassa lämpötilassa eikä pala niin herkästi. Hedelmäsokeri pehmenee myös kosteassa joten kovemmaksi kuivuva tavallinen sokeri on varmempi valinta isojen palasten liimaamiseen.  Sulan sokerin kanssa pitää olla varovainen sillä se polttaa pahasti jos sitä saa näpeilleen!

Kaarevia osia varten etsin keittiöstäni jotain sopivaa minkä päälle taikinan voi asetella paistumisen ajaksi. Tavallinen viinipullo oli sopivan kokoinen päätyjen ulokkeita varten, fasadin korkeampaa pyörylää varten puinen kaulimeni oli juuri sopivasti kapeampi. Tämän erkkeriseinän paistamisen ajaksi olen laittanut samalla sulamaan hedelmäsokeria ikkunalasiksi. Kaarevien kattojen muoteiksi löysin pienen kermanekan ja pyöreäpohjaisen jälkiruokakulhon.

Isompiin pintoihin käytän liivatelehteä ikkunalasina mutta pieniin paloihin saa lasipinnan helpommin sulattamalla niihin hedelmäsokeria. Liian pitkään ei saa pitää paloja uunissa, sillä jos sokeri alkaa kiehua se sotkee samalla piparitaikinareunan. Sulaa sokeria voi myös levittää heti uunista nostamisen jälkeen esimerkiksi hammastikulla tai lisätä sokeria aukkokohtiin ja sulattaa lisää.

Tässä on talo koottuna ennen koristelua.

Pursotukset teen valkuaisesta ja tomusokerista sekoitetulla pikeerillä johon lisätään pari tippaa sitruunamehua tai etikkaa. Ohuita kuvioita varten teen pursotuspussin leivinpaperista jonka teippaan leveällä maalarinteipillä. Teippi ei ota kiinni leivinpaperiin, se pitää olla niin teipattu että se liimautuu itseensä toiselta puolelta. Ohuita kuvioita varten pikeerin pitää olla aika paksua.

Leveämpää viivaa saa tehtyä vähän löysemmästä pikeeristä (suhteessa enemmän valkuaista) ja sen voi pursottaa tavallisesta minigrip-pussista.

Isompia sileitä pintoja teen kaulitusta sokerimassasta jonka värjään sopivaksi. Myös räystään alla oleva koristenauha on sokerimassaa. Kattotiilet leikkasin kolanauhasta ja liimasin paikalleen sokerikuorrutteella. Takaparvekkeen kaiteet pursotin kalvolle ja jätin päiväksi kuivumaan  ennen liimaamista parvekkeeseen.

Ovenpielen kukkaruukut ovat sokerimassaa ja koristerakeita.

Tulos näyttää ehkä enemmän pienoismallilta kuin piparkakkutalolta mutta se tuoksuu ihanasti piparilta ja sulatetulta sokerilta!

Happy holidays!    *   Mukavaa joulunaikaa!

*

Some tips for gingerbread house constructors 🙂

Choose a tall building for your gingerbread house if you want to make it look imposing. Unless you have joints in your pieces the size is determined by the size of your baking tray. Mine is about 30×40 cm.

I roll the dough to the thickness of about 2 mm – quite thin, I know, but it will blow up to about 0,5 cm in the oven ( plus this house had double layers on three sides). Roll it straight onto a baking sheet, cut out the pieces with a sharp knife and remove the edges so you don´t have to move the pieces and distort them. You can check the size with your template after moving the sheet onto the baking tray. The curved pieces are baked on a suitable sized glass bottle or any other appropriate mold. For the little round roof I used a small creamer.

I also make spare parts to prop up the walls and roof  inside the house.

Next I add the window panes. Sheets of gelatine are glued on for the bigger windows with caramelized melted sugar, turning the pieces over to dry after glueing to keep the gelatine from bending. For smaller windows I melt fructose directly into the window openings while baking the pieces. Be careful not to let the fructose boil, or it will ruin the edge of the dough. You can spread it out while still hot if you have holes or add some fructose and put it back in the oven.

Before glueing the parts together I do the smaller piping eg. window frames. Also the pieces that will be behind other parts have to be decorated in advance.

For glue I melt sugar into a caramel in a wide frying pan, preferably big enough to fit all edges into. Here´s a tip I just heard – use a silicone brush for the parts you can´t dip into the caramel. And BE CAREFUL not to burn yourself! The runny sugar will scald you painfully if you don´t watch out. For smaller pieces you can use melted fructose, which is easier to work with and doesn´t become as hot as normal sugar. For the bigger parts I recommend normal sugar, it dries harder and won´t sag as fast as the fructose even in damper conditions. In anycase humidity or excessive heat won´t help preserve your gingerbread house intact.

For extra little decorations such as balcony railings or benches you can pipe icing onto a sheet of baking paper or some transparent film – bent if you want curved pieces. Let them dry well before glueing on. Above is a tiny bench and table I made a few years ago for a back yard.

My house this year looks more like a scale model than a gingerbread house – it should really have some fantasy about it – so let your imagination fly!! And remember that practice makes perfect 🙂