Renewing chairs with lace, ulkotuolien uudistusta virkkaamalla

We bought some synthetic wicker chairs for the terrace some years ago which, not surprisingly, didn’t last very long. The metal frame though was in perfect condition so I decided to redo the seat and back with some crocheted pieces.

*

Sain ajatuksen näiden tuolien korjaamiseen sisustuslehden kansikuvan tuolista johon oli punottu leveää satulanauhaa kauniiksi ristikkäiskuvioksi. Se olisi ollut vaikea toteuttaa kotikonstein, mutta virkatun kappaleen sain helposti pingotettua metallikehikkoon.

We had bought the white chairs first, but didn’t like the way they stood out from the terrace on the sea shore. The cheaper brown chairs camouflaged well but after just two years started to fray. I bought some grey fishing twine to crochet new covers with and stretched them onto the frame using slightly thicker rope, much in the the same manner as the white chairs are constructed.

*

Ensimmäiseksi hankitut valkoiset tuolit pistivät silmään rantakallioiden keskeltä joten hankimme halvemmat paremmin maastoutuvat muoviset rottinkijäljitelmätuolit. Parin vuoden päästä ne jo alkoivat purkautua ja oli keksittävä korjauskeino. Ostin harmaata nylon kalastuslankaa, josta virkkasin uudet istuin- ja selkänojapalat. Vahvemmalla narulla kiristin verkot metallikehikkoon hyvin samaan tapaan kuin valkoisten tuolien päälliset on kiinnitetty.

The crochet pattern is very simple. I started with a chain, which when stretched out was about 6 cm narrower than the intended width. Three chain stitches followed by 3 doubles going one way, five trebles into the chain and one double in the middle double stitch on the way back. The pieces stretch a LOT, so it’s better to make them too small than too big! The first one I made can’t really be stretched anymore and has become a little too loose…

Virkkauskuvio on yksinkertainen. Aloitin ketjusilmukkarivillä, joka oli venytettynä kuutisen senttiä kapeampi kuin istuimen alareunan leveys. Kolme ketjusilmukkaa ja kolme kiinteää vuorotellen parillisilla riveillä, viisi pylvästä ketjuun ja yksi kiinteä silmukka keskimmäiseen kiinteään silmukkaan parittomilla riveillä. Ensimmäinen kappale jonka virkkasin oli liian iso. Kappale venyi todella reilusti asennusvaiheessa ja kun sitä vielä kiristettiin jonkun päivän käytön jälkeen, oli se niin isoksi venynyt ettei sitä enempää voi kiristääkään.

Here you can see how much the piece stretches. The seat covers that were made a few years ago have faded quite a bit but I still have high hopes that they will be of service to us for many more years to come 🙂

*

Tästä näkee kuinka kappaleet venyvät pingottaessa. Pari vuotta käytössä ollut tuolinpäällinen on jo haalistunut mutta toivon että se silti kestää vielä pitkään käytössä. Eipä tarvitse näitä toimittaa vielä kaatopaikalle 🙂