The many details of a wedding dress, hääpuvun monet koukerot

Morsian

Photo Karri Wihersaari

We had a lovely wedding in the family last weekend and I had the honour of making the wedding dress for my daughter-in-law 😀 We started planning it in march and went shopping for materials. The lace is a cotton guipure and the top layer of the hem a silk chiffon. V-neck at the back and a loooong row of pearl buttons. Much detail goes into a dress like this plus I’ve never made one with a train before, hence a few trials (and errors) and a lot of googling.  But the bride was absolutely beautiful on the day and looked radiant in the perfect dress for her 🙂

*

Vietimme esikoiseni tunnelmallisia häitä viikonloppuna ja minä sain kunnian ommella poikani morsiamen hääpuvun 🙂 Suunnittelu alkoi hyvissä ajoin ja sitten kangasostoksille. Puuvilla guipure löytyi Villisilkin valikoimista ja loput kankaat Eurokankaasta. Helman päällimmäinen kerros on silkkisifonkia ja hameosaan käytin Suuren Käsityölehden 1/2006 morsiuspuvun kaavaa. Suuritöisen projektin eri vaiheissa haeskelin moneen otteeseen apua netistä ja esimerkiksi laahusta en ole aikaisemmin ommellut.  Mutta hääpäivänä morsian säteili kauniina hänelle täydellisesti sopivassa mekossa 😀

Hihat

I found a lot of great sewing tips on the internet, this one for example in Treads magazine on how to sew invisible and durable seams on lace. I dyed some of the chiffon with tea and hid the seam allowances inside the skin coloured bias strips. I remember using tea as a dye quite a few years ago on my first ever long skirt for which I dyed the lace of the hem to match the beige material.

*

Löysin netistä paljon hyviä vinkkejä, mm tämän niksin  Threads Magazine;stä millä pitsikankaan saumoista saa kestävät ja näkymättömät. Värjäsin palan helman sifonkia haudutetulla mustalla teellä ihon väriseksi. Siitä leikatuilla vinokaitaleilla ompelin olka- ja hihasaumat piiloon. Samaa värjäyskikkaa muistan käyttäneeni ensimmäisen pitkän hameeni helmaan ommeltuun pitsiin, kun valkoisesta piti saada vaaleaa beigeä.

I didn’t find any lace edging for the neckline that would have suited the guipure so I had to make it myself. This tatted edging is an adaptation of something I found on pinterest. Not perfect but it looked very pretty on the finished dress. I first reinforced the neckline by machine stitching one straight and another zigzag stitch to it with the help of a strip of tissue paper. Then I sewed the lace on by hand. At the back I added an invisible elastic under the edge to prevent it from stretching too much.

*

Halusin viimeistellä pääntien reunapitsillä mutta sopivaa ei löytynyt kaupasta, joten se piti tehdä itse. Se on sukkulapitsiä eli käpypitsiä ja sovellus pinterestistä löytämistäni malleista. Ei aivan täydellinen, mutta oikein kaunis ja sopiva guipurepitsin pariksi. Ennen pitsinauhan kiinnittämistä vahvistin pääntien reunan vielä ompelemalla siihen koneella yhden suoran ompeleen ja toisen siksak-ompeleen kaavapaperin läpi. Takaosaan pitsireunan alle tuli vielä väritöntä kuminauhaa tueksi.Nappilista

The skirt of the dress weighs quite a bit since both the lining and dress fabric are pretty heavy. To carry the weight I inserted a so called waist stay inside the bodice. There’s a good article about waist stays in the Burda blog for example. And there has to be “something blue”, right? Here you can also see the ready bought bridal button trim. The elastic loops are 9mm wide and I found some pretty 8mm pearl buttons that were hand sewn to the other side over the invisible zipper. The last button down the hem was a slightly bigger chiffon coated one to which the train was attached.

*

Hameosa oli aika painava, joten googletuksen tuloksena asensin vyötärölle erillisen ripsinauhan johon hameosa kiinnittyi. Näin koko helman paino ei ollut yläosan ja pitsin varassa. Ja mekkoon saatiin jotain sinistä 🙂 Hyvät englanninkieliset ohjeet vyötärönauhan ompeluun löytyy esimerkiksi Burda-lehden blogista. Piilovetoketjun ja hamekankaan väliin tuli Nappitalon valmista lenkkinauhaa, jossa on 9mm kuminauhalenkkejä. Pienet 8mm kokoiset helminapit löysin Eurokankaasta ja niitä ompelin käsin vastapuolelle yli kuusikymmentä. Alimmaiseksi tuli sifongilla päällystetty hieman suurempi nappi johon laahuksen sai kiinnitettyä.

The train was a bit of a tough nut. The pattern I had, from an old Finnish sewing magazine, was a good one but there were other issues to tackle. I wanted the top layer of chiffon to be a little fuller, which meant problems with the length at the back, especially when the train was lifted into a bustle. I added two extra loopholes to the chiffon with which the train was lifted to the supporting button from the sides too, and levelled the rest of the hem to that lenght. This solved that problem nicely.

To make the train fall evenly along the floor I tried a horse hair braid in the hem between the skirt fabric and the lining. All it was doing was making the hem wavy so I decided to take it out. The solution was an undershirt which had three layers of tulle in the back . The pattern was the same as for the skirt, the first layer of tulle laid flat and was sewn along the middle of the four back panels. The two gathered layers were only slightly wider than the skirt at the bottom so they were only supporting the hem, not so much lifting it. The underskirt had a button to attach it into a bustle too.

*

Laahuksen kanssa oli parikin pähkinää purtavana. Sifonkinen päälliosa oli leveämpi kuin alempi helma joka tarkoitti sitä että kangasta jäi sivuille roikkumaan kun laahuksen nosti nappiin kiinni. Ongelma ratkaistiin niin, että sifongin saumakohtiin kiinnitettiin ylimääräiset lenkit joilla senkin sai kiinni. Helmaa joiduin tasaamaan vielä vähän sen mukaan.

Jotta laahus olisi kauniisti laskeutunut lattialle, kokeilin kovikenauhaa helman ja vuorikankaan välissä. Se teki helman vain kiemuraiseksi joten purin sen pois. Ratkaisu oli alushame johon tuli kolme kerrosta tylliä. Neljän takakaitaleen keskelle tuli yksi sileä kerros. Sen päälle ompelin kaksi poimutettua kerrosta, mutta vain hieman helmaa leveämpää, niin että tylli vain vähän tuki hametta eikä liikaa nostanut päällikangasta.

This is the little purse I made to match. Bad photo, sorry! Here is the pattern for the fabric layers, the lace, a stiffer interfacing and the satin lining. I changed the frame in the end to one that I could sew on.

I added a Handmade by Liisa tag inside the bodice and embroidered the bride’s initials on top of it – but forgot to take a picture… To be added later perhaps.

*

Tein pienen pussukan yläosan pitsistä, huono valokuva anteeksi! Vieressä kaava, jolla leikkasin laukun kangaskerrokset: päällimmäisenä yläosan pitsiä, kovikekankaalla vahvistettua aluskangasta sekä satiininen vuori. Kehyksen muutin vielä ommeltavaan versioon jossa on reiät kiinnitystä varten.

Miehustan sivusauman kohdalle kiinnitin Handmade by Liisa -merkin ja kirjailin sen yläpuolelle morsiamen nimikirjaimet. Enpä muistanut siitä ottaa valokuvaa… Ehkä lisään sen myöhemmin.

The last thing sewn on was something old: a little salt pouch for good luck! Sixty years ago it was hidden inside the hem of my mother’s wedding dress, and since then it’s been sewn into the hem of my own, my sister’s and now my daughter-in-law’s dress, the last three all made by me of course 🙂 It’s made of the same thick cream coloured silk satin as the original dress. This time it got a wash and was refilled with the same coarse grey salt. Has anyone else heard of a salt pouch for good luck sewn into a wedding dress??

*

Viimeiseksi ompelin pukuun jotain vanhaa: pienen suolapussin onnea tuomaan! Se oli alunperin äitini morsiuspuvun helman sisällä kuusikymmentä vuotta sitten. Sain sen häneltä kun ompelin omaa hääpukuani, ja sen jälkeen se on piilotettu myös sisareni ja nyt miniäni hääpuvun helmaan. Noin kuusi senttiä korkea pussi on samaa kerman väristä paksua silkkisatiinia kun äitini hääpuku ja sidottu tyllin suikaleella. Pesin sen ja täytin uudelleen samalla karkealla harmaalla suolalla. Onko kukaan muu kuullut tällaisesta perinteestä??

IMG-20180827-WA0011

Photo Karri Wihersaari

With love and all my best wishes to the happy couple!

*

Onnea hääparille toivottaa “anoppi”!

Quick knitwear sundress, hellemekko trikoosta

2018-07-31-00-03-43

We’re in the middle of a freaky heatwave as are so many corners of the world. So this sundress using an old nighty for a pattern was just the thing while waiting for some bra supplies to arrive.

*

Hellevaatteille on tänä kesänä ollut käyttöä! Odotellessani tilaamieni alusvaatetarvikkeiden saapumista ja kesän suurprojektin eli hääpuvun ompelun välipalana nopean hellemekon tekeminen tuntui erinomaiselta idealta!

2018-07-31-00-09-16

I’ve made a couple of nighties and dresses using the same pattern. I just layed an old dress on top of the fabric and cut the front piece on the fold and two back pieces the other way round from the selvage side. The side seams don’t match of course but I managed to get both pieces  from an 80 cm length of fabric. Just three seams (two if you’re thinner than me or have a wider length of fabric 😉). The hemming and the straps are sewn with a three step zigzag. I bought the colourful material at a sewing fair earlier this summer. Goes nicely with my summer hat!

*

Samanlaisia mekkoja olen tehnyt useita sekä helleasuiksi että yöpuvuiksi. Taitoin 80 senttiä pitkän kankaan pituussuuntaan kaksikerroin ja leikkasin toisesta päästä 5 senttiä leveän kaitaleen olkanauhoja varten. Asettelin vanhan mekon taitteelle ja leikkasin etukappaleen sen mukaan. Saman malliset takakappaleet leikkasin toisin päin hulpion puolelta. Ommeltavaa oli takasauma, kaksi sivusaumaa, ylä- ja alakäänteet kolmepistesiksakilla ja kainaloiden huolittelu samalla kun ompelin olkanauhat. Trikoon ostin Ommel 2018 messuilta  Virkkukoukkusen valikoimista. Sopii erinomaisesti hellehattuni kanssa😎

2018-07-31-00-06-45

Sewing underwear, rintaliivien ompelua

Liivit

I’ve been working on this fun project for some time! It took many trials and errors but I finally finished my first bra. I will use this pattern to sew many more. Maybe with some handmade lace? 🙂

*

Monien yritysten ja mallikappaleiden jälkeen sain vihdoinkin valmiiksi ensimmäiset itse ompelemani rintaliivit. Näitä taitaa alkaa syntyä liukuhihnalta. Ehkä jotkut itse tekemäni pitsinpätkätkin pääsevät vielä käyttöön 🙂

Pitsi

This length of raspberry coloured lace caught my eye a couple of years ago at a sale and I bought it thinking I might some day use it to sew myself some lingerie. Encouraged by this blog post about lingerie making and material suppliers I finally ordered a pattern. Despite taking careful measurements  the first one was way too big. This bra is made with the “Harriet” pattern from Cloth Habit – which also needed some alterations before a perfect fit.

*

Tämä vadelmanpunainen pitsi-ihanuus löytyi pari vuotta sitten alelaatikosta. Ostin sen alusvaateprojekti mielessä, mutta vasta luettuani blogipostauksen alusvaatteiden ompelemisesta ja materiaalien nettitoimittajista Katjan Withmyhandsdream sivustolta, uskalsin tarttua haasteeseen. Yhden vikaostoksen jälkeen sain tilattua sopivan kaavan Cloth Habit nettisivustolta. “Harriet”-mallin kaavaan tein vielä joitain säätöjä jotta sain täydellisesti sopivat liivit.

 

The package of bra materials and the underwires are from makebra.com. The Basic Kit Plus consists of ten different materials, including four different types of elastic band. I didn’t count how many seams there were to sew but I enjoyed the challenge and the bra is lovely!

*

Tilasin makebra.com:n kautta tarvikepaketin jossa oli kymmentä eri materiaalia, mm.  neljää erilaista kuminauhaa. Lisäksi tarvittiin kaarituet, jotka sain samalta toimittajalta. Monen monta ompeluvaihetta on näinkin pienessä vaatekappaleessa, mutta hauskaa oli ja liiveistä tuli ihanat!

Kulma

Fake cherries, valekirsikoita

Kirsikat valmiina

I’m hoping to at least taste the cherries from our little cherry tree this summer. Just before they turn red I’ll hang these “tough nuts” for the birds to get used to and hope they’ll be tired of them by the time the real cherries ripen. This apparently works for strawberries too – just put some painted little pebbles in your strawberry field before they turn ripe. Birds can be very intelligent but I’m hoping they’ll be swindled by this one!

I used the beads from an old bracelet, threaded them onto some green linen thread and gave them two coats of bright red nail polish. They look pretty authentic to me!?

*

Yritän huiputtaa pihamme lintuja jättämään pienen kirsikkapuumme ensimmäisen sadon rauhaan. Ripustan näitä kynsilakalla tuunatuja vanhasta rannerenkaasta purettuja helmiä puuhun juuri ennen kuin kirsikat kypsyvät. Sama temppu tehoaa kuulemma mansikkamaallakin. Sijoittelemalla pieniä punaiseksi maalattuja kiviä sinne tänne linnut kyllästyvät nokkimaan niitä ennen mansikkasadon kypsymistä.

Kirsikkapuu

Crocheted squares, virkattuja neliöitä

2017-08-31-14-53-15

This is an absolutely charming book! It features some jems of the antique lace collection of Japanese lace enthusiast Mitsuko Fukuoka. She accumulated her lace collection during the many years she lived in France, and the patterns have been beautifully adapted into charming purses and shawls etc.

*

Tämä on aivan hurmaava kirja – nimensä mukaisesti! Japanilainen Mitsuko Fukuoka keräsi Ranskassa asuessaan vanhoja pitsimalleja ja on toteuttanut niistä kauniita virkattuja laukkuja ja asuja. Kirjan on suomentanut Hanna Alajärvi ja mallit on esitetty tutuilla merkkikaavioilla.

2017-08-31-14-46-55

This was one of the first little motifs I tried from the book. It soon started to ring some bells since my mother has had this beige little doily on her side table for a long time. The pattern is very similar although the rings in the corners have been substituted by chains and there are less little squares in the centre.

*

Tämä neliö oli tutun tuntuinen ja melkein samanlaisista onkin koottu tämä äitini eteisen pöydällä vuosikaudet koreillut vaaleanruskea liina. Kirjan ohjeessa on vähemmän pikkuneliöitä keskikuviossa ja kulman rengas on korvattu ketjulla.

2017-08-31-14-43-50

Going through my mother’s linen cupboard I also found some lovely old sheets, one of which has a lace insertion with the same motif.

KB

Lakanan neliöpitsi

Äitini liinavaatekaapin kätköistä löytyi myös tutun näköisiä lakanoiden koristepitsejä. Tässa ylhäällä samasta neliöstä on virkattu välipitsiä. Toisen lakanan lehdykkäpitsiä olen virkannut metrikaupalla ja käytin sitä esimerkiksi saunan pukuhuoneen uusien verhojen koristelemiseen pari vuotta sitten. Se on mielestäni yksi viehättävimmistä Mary Oljen Kauneimmat Käsityöt -kirjan malleista.

KB kirjailtu lakana on kaikkien sääntöjen mukaan taiteltu kolmeen osaan niin, että monogrammi on keskellä. Äitini opetti minulle lakanoiden vetämistä ja samoin minäkin vedin lakanoita omien lasteni kanssa. Tiukalle rullalle rullattuna lakanasta tuli melkein yhtä sileä kuin mankeloituna ja se oli myös helppo työntää kaapin hyllylle.

Lakanoiden monogrammit

The second sheet has another very familiar lace pattern. I’ve made meters of it in different sizes and used some for the new curtains for our sauna a couple of years ago.

Lakanat

Here on the right you can see the way my mother taught me to fold sheets and store them rolled up. To do this you had to have a helping hand which meant that children too learned to “pull sheets”. First the sheet was straightened by holding by all four corners, lifting them up and then pulling down at the same time so that there was a good bang. The smaller children would sit under the sheet and have a good laugh! Then the sheet was folded, in four (and in a special W fold) if it was a little wider, or in three if there was a pretty monogram in the middle. The hard part was to get it to fold into three equally so that the inside edge would fit snugly inside the fold. Both “pullers” on either end would hold on tightly to the edges and pull away simultaneously and equally hard to stretch the sheet. First you stretched the outer edges and then moved on towards the middle. When mother was happy with the result the ends of the sheet were folded together and then together again. Mother would lay the sheet onto a table and roll it up into a tight roll. This way the sheet was nearly as smooth as a mangled one when it was taken out of the cupboard. It was also easy to store into the small space on the shelf.

Lakanarulla avattuna

 

Crocheted purses, virkattuja pikkulaukkuja

Laukku ja helmet

Just finished this pretty little handbag to go with my turquoise gear. It was the first time I fixed a metal frame to a bag.  This crocheted pouch cover has been waiting a long time to be framed, so one less UFO (UnFinishedObject) in my stash!

*

Ensimmäistä kertaa kokeilin metallikehyksen kiinnittämistä laukun reunaan. Sopivilla työkaluilla se onnistui aika hyvin ja sain kauniin pikkulaukun vedenvihreiden vaatteitteni seuraksi.

Kolme laukkua

I’ve made quite a few little bags with about the same simple crochet pattern. The green one has a zipper sewn to the top, the purple one I gave up on as it didn’t quite work on top of a slightly tatty old handbag. I also have one in off-white and a black one which my daughter has been putting to very good use.

Laukun kuvio

Here you can see the pattern: alternate rows of 1-3 chain stitches with 3 or 5 double crochet in the middle, and then 5/7/9 trebles into the loop created by the chain and one double in the middle stitch of the row below.

*

Malli on yksinkertainen. Joka toisella rivillä virkataan 1-3 ketjusilmukkaa vuorotellen 3:n/5:n kiinteän silmukan kanssa. Seuraavaan riviin tulee 5/7/9 pylvästä ketjuun ja yksi kiinteä silmukka keskimmäisen alemman rivin  kiinteän silmukan päälle. Mallia voi kokeilla eri silmukkaluvuilla langan paksuuden mukaan.

Työkalut

The bag is lined with an old t-shirt. I sewed the lining onto the top of the crocheted piece rolling it a few times to make the seam thicker. This way it will stay better inside the clenched frame.

I covered the pliers with tape to protect the frame. Next time I’ll try to remember to tape the frame too. The long edge was easy with the right tool, but for the shorter sides I had to use the narrow pliers which didn’t work as well… The purse looks much more sophisticated with the frame. Since I have a few more frames waiting around I’m sure we’ll see more of these 🙂

*

Vuorikangas on vanhasta t-paidasta joka oli sopivan värinen. Sivu- ja yläreunat kiinnitin virkattuun kappaleeseen rullaamalla vuorikangasta paksummaksi. Levennyksen ansiosta se pysyy paremmin kehyksen sisällä.

Metallikehyksen puristamiseen käytin leveitä pihtejä jotka teippasin jottei niistä jäisi ikäviä jälkiä kehikkoon. Ohuempiin sivuihin piti käyttää kapeita pihtejä joilla en saanut yhtä siistiä jälkeä. Seuraavalla kerralla suojateippaan myös kehyksen. Kehyksiä onkin kertynyt kaappeihin hyvä kokoelma, joten voin jatkaa harjoituksia. Laukusta tulee paljon viimeistellymmän oloinen kehyksen kanssa 🙂

Laukku tuolinnojalla

More reticello practice,lisää harjoituksia

Isompi

A new try of reticello with slighly bigger squares of around 2 cm each. Just about the right size for my son’s historic collar.

*

Uusia reticello kokeiluja vähän isommilla ruuduilla. Reilun 2 cm kokoisina ne ovat suunnilleen sopivia historialliseen kaulukseen jota suunnittelen pojalleni.

Kokeiluja

Here’s my sampler onto which I’m outlining a little square doily next. The unevenness of the linen thread is causing some problems, but maybe it will just be part of the attraction?! I am slowly getting more familiar with the work –  even with the venetian picots…

*

Tässä mallikappaleeni johon hahmottelen seuraavaksi pienen liinan kulmia. Pellavalangan epätasaisuus aiheuttaa välillä ongelmia, mutta ehkä se täytyy hyväksyä osaksi työn viehätystä?! Pikkuhiljaa alkaa erilaisten kuvioiden, ja jopa nyppyjen tekeminen sujua…

 

Some new linen pillowcases are also getting decorated.

*

Uudet pellavaiset tyynyliinat saavat myös kirjaillut koristeet.

Puolikas kuvio