Teeny-tiny knitting, Pikkuruisia neuleita

Posted in Knitting by

I’m taking part in a citizen science project trying to reconstruct a silk stocking from the 17th century. It’s part of a larger project called Refashioning the Renaissance, studying clothing of that period in Western and Northern Europe. Our knitting team started practicing and making swatches with wool and 0,7mm needles. This is what I came up with 😀

*

Olen lupautunut mukaan kansalaistiedeprojektiin jonka tarkoitus on rekonstruoida 1600-luvun silkkisukat. Sukkien tutkiminen ja kutominen vanhan mallin mukaan on osa Refashioning the Renaissance -tiedeprojektia, joka professori Paula Hohdin johdolla tutkii renesanssin ajan Länsi- ja Pohjois-Euroopan muotia. Ryhmämme aloitti harjoittelmalla kutomista todella ohuilla 0,7mm puikoilla ja villalangalla, niin ohuella etten ole sellaista ennen nähnyt! Sattumalta sukka on juuri sopiva poikien vanhalle Action Manille 😀 Vielä puuttuu toinen sukka ja loput vermeet!

 

Here’s my first swatch rectangle knitted with the thinnest yarn and needles. Next I tried knitting in the round with the same 0.7mm needles and some left over Estonian yarn from my shawl project. Here you can see the difference in thickness of the two yarns and the metal 0.7mm needle compared to a modern carbon fibre 1mm needle.

 

The gauge for the thinner yarn is about 10,5 stitches to the centimetre, and the thicker yarn about 9st/cm.

 

 
I started with a couple of rounds of garter stitch as the old stockings often were (this is why it’s called garter stitch!) After two rounds I had the idea to make a tiny stocking with decreases and increases in the appropriate places. I had cast on 60 stitches in the round which was the same amount as in the directional pattern we had been given.

 

 
The heel was usually made by folding the heel flap and knitting the sides together. I had to use a loop to pick up the stitches with a crochet hook from the side of the heel, trying to dig in between the stitches was quite a struggle!

 

 
This is the sock from the inside. You can see where the needle change has been, half way down the calf I moved it forward. I also managed to break the yarn once tightening the first stitches of the needle. Unravelling and picking up dropped stitches was infuriating!

 

My little sock ended up being just the right size for our boys’ old Action Man! So I had a perfect blocking dummy and model for my sock (except for the toe part which is slightly too long).

Here you can see the garter under which a ribbon was tied to keep the stocking up. The back seam is elaborated with purl stitches and along the sides of the seam run the decreases and increases to shape the sock. There is a “clock” at the ankle, a decoration of purl stitches. Quite a high gusset was also usual.

A very good description and pattern for these kind of stockings can be found on Mara Riley’s net site.

 

Now all our hero needs is another sock and the rest of the gear!

Silk beauties, silkki-ihanuuksia

Posted in Lace by

One of my biggest treasures is a lace petticoat of my grandmother’s. It has sumptuous Chantilly lace inserts, an embroidered monogram with her initials and is absolutely beautifully hand sewn. I renewed my old silk nightgown (which somehow had shrunk in the cupboard) by adding a tatted lace edging to the neckline and copying the embroidered monogram. My daughter is named after my grandmother and happens to have the same initials so the nightie will end up in her wardrobe. As for the petticoat it’s part of my future museum collection 😉

The old petticoat comes down to the knee and drapes beautifully as it’s cut on the bias except for the top front where the lace inserts are. The colour is a very light beige to match the luxurious lace.

The front with darts.
The back is slighly narrower with an angle in the seam.
Decorative embroidered seam and lace attachment.
Seams from the inside.

The cross seams and the lace are both sewn with a decorative double stitch, a kind of hemstitch and makes a pretty little row of holes in the seamline. The raw edges are finished with a whipstitch.

The silk has been cut away from under the bigger bits of lace.
The darts from the inside in the middle seam.
The bottom hem and French seam at the sides.

The French seams at the sides are sewn with tiny backstitches. In my twenties I wore this underskirt as a party top and took in the upper part of the side seams for a better fit. The material started to wear thin in many places so the slip had to be moved into the memento department.

Side seam taken in.
The beautiful stitching inside.
The shoulder straps are attached to the silk.
Gütermann 100%silk 300/3

The original monogram and my reproduction on the right. For the embroidery I had some old Gütermann silk thread. Unfortunately the ink from the marker pen didn’t wash off completely so I’m hoping it will fade!

Here’s the renewed nightgown. It’s made of very similar silk and also cut on the bias, hence the extra triangles at the hem. It’s nearly full length with a slit at the side front where the little bow is. The narrow tatted lace edging is an old handkerchief lace pattern. For thread I used my grandmother’s old tatting cotton (DMC Cordonnet 70) which was suitably discoloured to an off white so as to match the silk.

Pattern: R 3-3-5, ch 5-5

Two simple hankerchief lace edgings from Free Vintage Crochet.

Isoäitini vanha alushame, jota joskus nuorena käytin juhlatoppina on suurimpia aarteitani. Se on todella upeasti käsin ommeltu silkistä ja ylellisestä Chantilly-tyylisestä pitsistä. Miehustaan kirjaillut nimikirjaimet ovat sattumoisin samat kuin tyttärelläni, joten hänelle lahjoitan vanhan silkkisen yöpaitani, jonka tuunasin alushameesta kopioidulla monogrammilla ja kapealla sukkulapitsillä.

Warm woollens for the outdoors, lämmintä päälle

Posted in Knitting by

NeuleMore felted mittens and a pair of leg warmers to match. This time I used a much thinner yarn, Pirkka-lanka, which is an old favourite of mine. It felts wonderfully and has a really fantastic colour chart of over 80 beautiful shades. Scroll down for instructions in English.

*

Kokeilin huovutettujen lapasten neulomista myös ohuemmalla Taito Pirkanmaan Pirkka-langalla, joka on vanha suosikkini. Verrattuna edellisen postauksen paksuihin huopalapasiin näistä tuli ihanan taipuisat ja pehmeät. Samalla langalla ja Dropsin ohjeilla neuloin niille kaveriksi säärystimet.

Lankavyyhti

Aluksi tein kaksi neliön muotoista koekappaletta, sekä 3.5mm ja 4.5mm puikoilla ja huovutin ne koneessa. Valitsin niiden perusteella suuremmat puikot työtä varten.

Tässä on ohjeet nyt pitempivartisiin noin kokoa 7-8 oleviin lapasiin. Ranteen kohdalta ne istuvat hyvin ja ovat varmasti lämpimämmät kuin ensimmäiset versiot joista tuli aika lyhyet. Kokoa on helppo muunnella lisäämällä tai vähentämällä silmukoita ja pituutta.

Ennen huovutusta

Luo 4.5 mm puikoilla 56 s ja neulo suljettuna neuleena, 14 s puikolla. Neulo alkuun neljä riviä vuorotellen oikeaa ja nurjaa. Näin alareuna ei rullaudu huovutettaessa. Neulo oikeaa noin 20 cm/50 riviä. Lisää peukalon kohdalla (esim toisen puikon keskellä) 1 silmukka neulomalla alla oleva silmukka myös. Toista parin rivin kuluttua, näin saat pienen kiilan ja vähän lisää tilaa peukalolle. Noin 22 cm korkeudella (n 56r) neulo erivärisellä langalla 12 s peukaloa varten puikon keskeltä, pujota silmukat takaisin vasemmalle puikolle ja jatka sileää. 33 riviä peukalon jälkeen aloita kärkikavennukset. Teen ne aina sekä sukissa että lapasissa niin, että ensimmäisellä rivillä neulon kaksi yhteen tasaisesti joka puikolla (tässä 14 s puikolla neulotaan 2o yhteen, 5o, 2o yhteen, 5o), sitten neulon yhtä monta riviä kuin kavennusten välissä on ollut oikeita silmukoita, mutta enintään neljä. Seuraavaksi kavennusrivi (2o, 2o yhteen, 4o, 2o yhteen, 2o), neljä riviä oikeaa ja taas kavennusrivi (2o yhteen, 3o, 2o yhteen, 3o), kolme riviä oikeaa jne kunnes jäljellä olevat 8 s pujotetaan loppulangan läpi. Tällä tavoin kavennukset tulevat vuoroin puikon alkuun ja edellisten kavennusten väliin. Huovuttaessa sillä ei tosin ole merkitystä!

Peukaloa varten silmukat poimitaan kahdelle puikolle ylimääräisen langan molemmin puolin ja lanka puretaan. Poimin peukaloaukon molemmissa sivuissa muutamia ylimääräisiä silmukoita niin ettei siihen kohtaan jää isoa reikää. Kaikilla silmukoilla neulon yhden rivin ja toisella rivillä kavennan reunoista ylimääräiset silmukat niin että jäljelle jää 21 s, 7 kolmelle puikolle. Neulo yhteensä 19 riviä ja tee sitten kavennukset neulomalla joka puikolla viimeiset kaksi silmukkaa yhteen. Lanka vedetään jäljelle jäävien 6 s läpi.

Silmukat

Ainakin peukaloihin kannattaa kiinnittää muovipussin suikaleet ettei ne huovu kiinni. Minä höyrytin silitysraudalla lapaset ennen koneeseen laittoa sillä seurauksella että lapasen reunat olivat osittain huopuneet sisäpuolelta toisiinsa. Voit siis varon vuoksi kiinnittää muovilisut myös lapasen sisälle ompelemalla ne tavallisella ompelulangalla parilla tikillä kärjestä kiinni. Huovuta koneessa 40° tavallisessa ohjelmassa tavallisella pyykinpesuaineella ja lisää koneeseen vähän muuta pyykkiä kuten pieni pyyhe. Minun noin tunnin mittainen ohjelmani on juuri sopiva, mutta maalla eri koneessa ja pitemmällä ohjelmalla ensimmäiset lapaset huopuivat liikaa ja sain kiskoa niitä väkivalloin aika tovin ennenkuin ne venyivät sopiviksi. Tuli mieleen lapsuuden lumileikeissä “luomuhuovutetut” tumput 😀

venytetty_v1

The first mittens I made with this yarn were a little shorter at the wrist. I felted them in a different machine which has a much longer cycle and ended up tearing the mittens to shape after they felted too much. The crumpled up bundle reminded me of what our mitts looked like after a long day out in the snow when we were kids! 😀

Kokoero

These longer ones fit snugly and come about 10cm down the wrist. They are softer and much more supple than the felted mitts in my previous post . You will find more instructions there but here’s the stitch count for these thinner and longer ones:

With size 4.5 mm needles cast on 56 s, 14 on each needle. Knit 4 alternate rows of knit and purl so that the edges won’t curl while they’re felted. Knit about 56 rows remembering to add the extra stitches a couple of rows before the thumb as in the bigger mitts. Leave 12 s to wait for the thumb and continue another 33 rows before the decreases (knit 2 tog twice on each needle evenly on 1st row, knit as many rows without decreases as there are stitches between the 2 tog). For the thumb pick up the stitches around your extra yarn. On the second row decrease at the sides so that you have 21 s on 3 needles, 7 on each. Do the decreases at the end of each needle after the thumb is 19 rows high. Insert a piece of plastic inside the thumb and felt in 40°C in the machine.

These mittens are between size 7 and 8. You can easily make them bigger or smaller by altering the stitch count and length.

Neulepinnat

Takasauma

The leg warmers are made with the same yarn. They have a pretty rib of cables at the top with one cable continuing down the back seam. You can find the free Drops pattern here.

Saappaat

P.S. Happy Valentine’s Day  ❤  Hyvää ystävänpäivää!

Sydän

Felted mittens, huovutetut lapaset

Posted in Knitting by

harmaa lapanenWe’re in the middle of winter with forecasts of temperatures well below freezing as far as they’ll predict. A pair of woollen felted mittens is just what’s needed for this weather and I had to replace an old pair. For felting you need a 100% wool yarn, preferably loosely threaded. Mine is an discontinued old Novita felting yarn “Huopanen” which is relatively thick and single ply, 100g ≈ 157m. The shrinkage is about 40% of the original knit.

*

Suomenkieliset ohjeet vastaaville lapasille löytyy Novitan sivuilta 🙂

lapaset huovottamattomat

The first pair, on the left is knitted with 10mm needles, and the second with 8mm. As you can see the mittens are huge compared to a normal mitt before they’re felted. For the left ones I added a stitch on two rows under the thumb to give a little extra space. I ran out of thread at the end so the thumbs of the second ones are slightly different in colour!

There’s a pattern in English here for some oven mitts that are made much the same way (except the thumb), but here are the directions for my women’s size mittens:

Cast on 40 stitches. Knit in a round and start with one or two rows of purl. Then knit stocking stitch for about 20 cm before leaving 8 stitches to wait for the thumb. I usually knit them with a contrasting thread and then move the same stitches back onto the left needle to continue. Knit for another 20 cm and start the decreases.

The decreases are made the same way as I always do for socks and mittens: knit two together evenly two times on each needle (1st row with 10 st per needle *knit 3, 2tog* repeat), then knit as many rows as there are stitches between the decreases, then another decrease row (*knit 2tog, knit 2*) etc until there are just two stitches per needle. Pull the thread through the remaining stitches.

Decreases at the top
Plastic bag inside thumb
Increases at thumb
Felted edge

Pick up the stitches for the thumb and a few more from the sides to make the opening less tight and prevent holes. Knit one row with these and on the second row knit two together where you picked up the extras so that you end up with 15 stitched altogether, 5 on three needles. Continue with these until the thumb is about 11 cm long, then knit 2 together at the end of each needle until you have just 2 on each one. Pull the thread through the remaining stitches and finish all ends.

It’s a good idea to secure a little piece of plastic bag inside the thumb before felting so it doesn’t stick to itself. Just sew a couple of stitches with ordinary sewing thread through the tip of the thumb and the plastic.

Wash on a normal 40°C cycle using normal detergent and with a towel for example. Each machine is a little different so you might have to wash them again if they’re not felted enough, or stretch them while still wet if they felted too much. My one hour cycle is just right, but if you have a much longer one try a gentler wash first.

lapaset rivissä

The ones on the right are my husband’s well used old mittens(size 10). The ones that were knitted with 8mm needles, on the left, are perfect for me (size 8) and the 10 mm ones are just slightly roomier, to give away next Xmas?

hangessa_v1

Happy holidays, iloista joulua!

Posted in Cakes and decorations by

Sininen hetki

A white Christmas this year! At dusk the scenery turns into a beautiful blue which we call the “blue moment”.

Kyllikki

I’ll be working on this year’s gingerbread house during the holidays. Wishing you all a Merry Christmas and happy holidays!

*

Saatiin valkoinen joulu tänä vuonna 🙂 Piparkakkutalokin edistynee joulunpyhinä. Mukavaa ja piparintuoksuista loppuvuotta kaikille!

 

Lace shawls, pitsihuiveja

Posted in Knitting, Lace by

Huivit

It took me just over a year to knit this woollen lace shawl, on the left. The one with the bigger circles is an older version knitted with linen thread. I love the delicate look of them both.

*

Vuoden uurastuksen jälkeen sain vihdoin villaisen vasemman puolisen huivin valmiiksi. Toinen isompikuvioinen on parin vuoden takaa ja neulottu pellavalangasta. Molemmissa on kaunis herkkä kuvio joihin tykästyin jo heti mallin nähdessäni.

The pattern for this new one is from my French book on Shetland shawls written by  Japanese Shimada Toshiyuki. The original pattern is for a semicircular scarf. Apparently he spent quite a while working the pattern out. I’m not surprised, I had to carefully follow the diagram for quite a few pattern repeats before I got it although the repeat is only actually 4 rows high with 6 stitches. On the bottom right you can see the unblocked surface, the other photos are of the stretched out shawl where the little circles come out very defined.

*

Villaisen huivin malli on japanilaisen Shimada Toshiyukin kirjasta. Monet shetlantilaiset vanhat neulemallit heräävät hänen käsissään kauniisti uudelleen eloon. Tämän mallin selvittäminen oli kuulemma aikamoinen haaste, eikä ihme – minä ehdin neuloa pitkät pätkät ennen kuin olin hoksannut mallikerran jujun vaikka se on vaan neljän rivin korkuinen ja kuuden silmukan levyinen. Oikeassa alakulmassa näkyy sotkuista neulottua pintaa ennen pingottamista ja muissa kuvissa valmiin huivin pienet renkaat tulevatkin selvästi esille.

The yarns for both my shawls are from Tallinn so instead of the semicircular form of the book’s Shetland shawl I decided to use the traditional Estonian rectangular 1:3 design (without the pointy edge though). I also have a book on Haapsalu shawls and it seems that Estonian and Shetland versions are very similar, light and delicate yet warm and protective woollen lace. The quality of the yarn is astonishing, how can such a thin thread be so strong! My shawl weighs just under 90g and measures about 55×180 cm. And fits easily inside my wedding ring like a true Haapsalu shawl is supposed to 🙂

*

Ostin langat itse asiassa molempiin huiveihin sattumoisin Tallinnasta. Villalanka on Haapsalun huiveja ja huivilankoja myyvästä liikkeestä vanhassa kaupungissa. Lanka itse on todellinen kehrääjä taidonnäyte: miten villasta saakin niin hienoa ja ohutta lankaa, joka lisäksi on todella lujaa! Shetlantilaisen puolipyöreän huivin sijaan päätinkin sitten neuloa perinteisen virolaisen suorakaiteen muotoisen huivin, ilman suippokärkistä reunapitsiä tosin. Mittasuhteet eli 1:3 ovat kutakuinkin kohdillaan. Haapsalun huivit, kuten shetlantilaiset lähisukulaisensa, ovat henkäyksen ohuita ja keveitä. Yksi 100g villavyyhti riittää ja minun huivini painaa vähän alle 90g.  Huivi mahtuu myös helposti sormukseni läpi kuten kuuluukin 🙂

The other shawl is one that I’ve worn a lot, despite the fact that at over 3 metres it’s too long. This is due to the weight of the linen which also distorts the pattern. As you can see in the lower photo the circles keep their shape better when they hang crosswise.  The two ply linen was originally off white but whitened beautifully in the machine on a hot cycle with some whites’ washing powder! This too was quite a complicated pattern and required a lot of attention. But I love the look of the lace so maybe I’ll knit another one with lace wool which keeps it’s shape better.

*

Pellavainen huivi on ollut kovassa käytössä. Malli on neulottu monta vuotta vanhan Suuri Käsityö -lehden ohjeen mukaan ja on myös aika monimutkainen. Lanka oli alunperin luonnonvalkoista pellavaa,  mutta valmiin huivin sain tehokkaasti valkaistua 90 asteen pesuohjelmalla ja valkopyykille tarkoitetulla pesuaineella. Pellavan paino vetää huivia pituussuunnassa ja käytössä kolmen metrin mitta on oikeastaan liiankin pikä. Kuten yllä alimmasta kuvasta näkyy, malli tulisi myös kauniimmin esille jos neule olisi poikittain. Ehkä seuraava huivini on ohuesta villalangasta tällä kuviolla neulottu sillä villainen huivi näyttää pitävän muotonsa paremmin.

Sormus

An upholstery job, nojatuolin verhoilua

Posted in Handcrafts, Sewing by

Nojatuoli

This was easier than I had expected! Our old armchairs had served well but were looking a bit dreary. I found this velvet upholstery fabric that suited our colours and decided to give it a go.

*

Vanhojen kauhtuneiden nojatuolien verhoileminen onnistui mainiosti ja oli loppujen lopuksi helpompaa kuin kuvittelin. Väreihimme sopivan kankaan löysin Eurokankaan valikoimista.

 

I  took a lot of pictures of the unraveling of the old upholstery. I referred back to them many times while sewing the new ones and reassembling the chairs.

*

Purkamisoperaation aikana otin paljon valokuvia jotta muistaisin miten ja missä järjestyksessä päälliset oli kiinnitetty. Kuvista olikin paljon apua ompelemisen eri vaiheissa.

 

The armrests had collapsed over the years. To replace the old cardboard ones I inserted new sturdier plywood.

*

Toisen nojatuolin käsinojat olivat väsähtäneet ajan saatossa ja asensin vanhan pahvin tilalle tukevampaa vaneria.

 

I cut the old upholstery neatly along the seams to use as a pattern for the new one. I added a few notches here and there and marked down other instructions too.

*

Leikkasin vanhan tuolinpäällisen tarkasti saumoja pitkin saadakseni kaavat uutta päällistä ​varten. Samalla merkkasin kohdistusmerkkejä ja kirjasin muita ohjeita muistiin.

 

The hardest part of the whole project was cutting the material so that the pattern would continue along the seams.

*

Vaikein vaihe oli leikata kankaat niin että kankaan kuvio jatkuisi kauniisti saumojen kohdalla.

 

Before putting on the new upholstery I added a thin layer of new batting to all sides. I found some pieces of an old thin mattress with which to add some plumpness to the slightly sagging seat. Then the cover was carefully pulled over the chair taking care not to distort the batting. The seam between the lower front edge of the chair and the seat cover was stapled into the frame in the same way as before. All edges were pulled to the bottom side of the framework, tightened carefully and evenly so as not to distort the fabric, and then stapled. The back end of both the seat cover and the seat back had an extra bit of spare material sewn on to help pull the fabric tight. All that remained was to attach the under cover (which I reinforced with a zigzag edge) and screw the feet back on.

*

Tuolien vanhat pehmusteet ovat säilyneet hyvässä kunnossa mutta lisäsin silti ohuen vanukerroksen vielä sekä selkänojan sisä- että ulkopuolelle. Istuimen alle laitoin pari palaa vanhaa petauspatjaa tuomaan lisää pulleutta vähän väsähtäneeseen istuinosaan. Uusi kangas pujotettiin varovasti tuolin päälle niin että vanukerrokset pysyivät ojennuksessa. Istuimen etuosan sauma niitattiin kiinni runkoon vanhan mallin mukaisesti. Kaikki päällisen reunat työnnettiin tuolin rungon alapuolelle ja niitattiin huolellisesti ja tasaisesti vetäen tiukalle niin että kangas pysyi suorassa. Selkänojan alapäähän ja istuimen takaosaan ompelin ylimääräiset kiristyskankaat kuten alkuperäisessäkin päällisessä oli. Alimmaisen suojakankaan reunat vahvistin siksak ompeleella. Se niitattiin vielä kiinni ja tuolin jalat ruuvattiin paikalleen.

TakanurkkaSisänurkkaEdestäOlohuone

I’m very pleased with the result! Maybe a couple more decades for these armchairs?

*

Oikein palkitseva työn tulos! Ja ehkä parikymmentä vuotta lisää ikää nojatuoleille?

Bralette, kevyet rintaliivit

Posted in Sewing by

Bralette

This sporty but feminine bralette was quick to sew and easy to fit. The free pattern by Madalynne Intimates is called Barrett and comes with complete and comprehensive sewing instructions. Madalynne has a wonderful site all about lingerie.

*

Kevyet bralette liivit valmistuivat parissa tunnissa. Kauniin ja ilmaisen kaavan löysin Madalynne Intimates sivustolta. Malli on yksinkertainen ja helppo, myös istuvuuden säätämisen osalta.

 

Materiaaleina käytin mustaa leveää joustopitsinauhaa ja vuoriin kevyesti joustavaa verkkomaista alusvaatetrikoota. Omasta rintaliiviprojektistani oli jäänyt juuri sopivan mittainen tukevampi kuminauha etukappaleen alareunaan. Muut reunat kanttasin kevyellä taitettavalla kuminauhalla ja sitä samaa käytin olkainten ompeluun yhdistämällä kaksi vierekkäistä kuminauhaa.

Kolmio

Kaavojen yhteydessä on seikkaperäiset englanninkieliset ohjeet, joten rohkeasti vaan ompelemaan!

The many details of a wedding dress, hääpuvun monet koukerot

Posted in Lace, Sewing by

Morsian

Photo Karri Wihersaari

We had a lovely wedding in the family last weekend and I had the honour of making the wedding dress for my daughter-in-law 😀 We started planning it in march and went shopping for materials. The lace is a cotton guipure and the top layer of the hem a silk chiffon. V-neck at the back and a loooong row of pearl buttons. Much detail goes into a dress like this plus I’ve never made one with a train before, hence a few trials (and errors) and a lot of googling.  But the bride was absolutely beautiful on the day and looked radiant in the perfect dress for her 🙂

*

Vietimme esikoiseni tunnelmallisia häitä viikonloppuna ja minä sain kunnian ommella poikani morsiamen hääpuvun 🙂 Suunnittelu alkoi hyvissä ajoin ja sitten kangasostoksille. Puuvilla guipure löytyi Villisilkin valikoimista ja loput kankaat Eurokankaasta. Helman päällimmäinen kerros on silkkisifonkia ja hameosaan käytin Suuren Käsityölehden 1/2006 morsiuspuvun kaavaa. Suuritöisen projektin eri vaiheissa haeskelin moneen otteeseen apua netistä ja esimerkiksi laahusta en ole aikaisemmin ommellut.  Mutta hääpäivänä morsian säteili kauniina hänelle täydellisesti sopivassa mekossa 😀

Hihat

I found a lot of great sewing tips on the internet, this one for example in Treads magazine on how to sew invisible and durable seams on lace. I dyed some of the chiffon with tea and hid the seam allowances inside the skin coloured bias strips. I remember using tea as a dye quite a few years ago on my first ever long skirt for which I dyed the lace of the hem to match the beige material.

*

Löysin netistä paljon hyviä vinkkejä, mm tämän niksin  Threads Magazine;stä millä pitsikankaan saumoista saa kestävät ja näkymättömät. Värjäsin palan helman sifonkia haudutetulla mustalla teellä ihon väriseksi. Siitä leikatuilla vinokaitaleilla ompelin olka- ja hihasaumat piiloon. Samaa värjäyskikkaa muistan käyttäneeni ensimmäisen pitkän hameeni helmaan ommeltuun pitsiin, kun valkoisesta piti saada vaaleaa beigeä.

I didn’t find any lace edging for the neckline that would have suited the guipure so I had to make it myself. This tatted edging is an adaptation of something I found on pinterest. Not perfect but it looked very pretty on the finished dress. I first reinforced the neckline by machine stitching one straight and another zigzag stitch to it with the help of a strip of tissue paper. Then I sewed the lace on by hand. At the back I added an invisible elastic under the edge to prevent it from stretching too much.

*

Halusin viimeistellä pääntien reunapitsillä mutta sopivaa ei löytynyt kaupasta, joten se piti tehdä itse. Se on sukkulapitsiä eli käpypitsiä ja sovellus pinterestistä löytämistäni malleista. Ei aivan täydellinen, mutta oikein kaunis ja sopiva guipurepitsin pariksi. Ennen pitsinauhan kiinnittämistä vahvistin pääntien reunan vielä ompelemalla siihen koneella yhden suoran ompeleen ja toisen siksak-ompeleen kaavapaperin läpi. Takaosaan pitsireunan alle tuli vielä väritöntä kuminauhaa tueksi.Nappilista

The skirt of the dress weighs quite a bit since both the lining and dress fabric are pretty heavy. To carry the weight I inserted a so called waist stay inside the bodice. There’s a good article about waist stays in the Burda blog for example. And there has to be “something blue”, right? Here you can also see the ready bought bridal button trim. The elastic loops are 9mm wide and I found some pretty 8mm pearl buttons that were hand sewn to the other side over the invisible zipper. The last button down the hem was a slightly bigger chiffon coated one to which the train was attached.

*

Hameosa oli aika painava, joten googletuksen tuloksena asensin vyötärölle erillisen ripsinauhan johon hameosa kiinnittyi. Näin koko helman paino ei ollut yläosan ja pitsin varassa. Ja mekkoon saatiin jotain sinistä 🙂 Hyvät englanninkieliset ohjeet vyötärönauhan ompeluun löytyy esimerkiksi Burda-lehden blogista. Piilovetoketjun ja hamekankaan väliin tuli Nappitalon valmista lenkkinauhaa, jossa on 9mm kuminauhalenkkejä. Pienet 8mm kokoiset helminapit löysin Eurokankaasta ja niitä ompelin käsin vastapuolelle yli kuusikymmentä. Alimmaiseksi tuli sifongilla päällystetty hieman suurempi nappi johon laahuksen sai kiinnitettyä.

Tulle pinned on
Bottom layer of tulle still to be levelled
The four back panels of the petticoat

The train was a bit of a tough nut. The pattern I had, from an old Finnish sewing magazine, was a good one but there were other issues to tackle. I wanted the top layer of chiffon to be a little fuller, which meant problems with the length at the back, especially when the train was lifted into a bustle. I added two extra loopholes to the chiffon with which the train was lifted to the supporting button from the sides too, and levelled the rest of the hem to that lenght. This solved that problem nicely.

To make the train fall evenly along the floor I tried a horse hair braid in the hem between the skirt fabric and the lining. All it was doing was making the hem wavy so I decided to take it out. The solution was an undershirt which had three layers of tulle in the back . The pattern was the same as for the skirt, the first layer of tulle laid flat and was sewn along the middle of the four back panels. The two gathered layers were only slightly wider than the skirt at the bottom so they were only supporting the hem, not so much lifting it. The underskirt had a button to attach it into a bustle too.

*

Laahuksen kanssa oli parikin pähkinää purtavana. Sifonkinen päälliosa oli leveämpi kuin alempi helma joka tarkoitti sitä että kangasta jäi sivuille roikkumaan kun laahuksen nosti nappiin kiinni. Ongelma ratkaistiin niin, että sifongin saumakohtiin kiinnitettiin ylimääräiset lenkit joilla senkin sai kiinni. Helmaa joiduin tasaamaan vielä vähän sen mukaan.

Jotta laahus olisi kauniisti laskeutunut lattialle, kokeilin kovikenauhaa helman ja vuorikankaan välissä. Se teki helman vain kiemuraiseksi joten purin sen pois. Ratkaisu oli alushame johon tuli kolme kerrosta tylliä. Neljän takakaitaleen keskelle tuli yksi sileä kerros. Sen päälle ompelin kaksi poimutettua kerrosta, mutta vain hieman helmaa leveämpää, niin että tylli vain vähän tuki hametta eikä liikaa nostanut päällikangasta.

This is the little purse I made to match. Bad photo, sorry! Here is the pattern for the fabric layers, the lace, a stiffer interfacing and the satin lining. I changed the frame in the end to one that I could sew on.

I added a Handmade by Liisa tag inside the bodice and embroidered the bride’s initials on top of it – but forgot to take a picture… To be added later perhaps.

*

Tein pienen pussukan yläosan pitsistä, huono valokuva anteeksi! Vieressä kaava, jolla leikkasin laukun kangaskerrokset: päällimmäisenä yläosan pitsiä, kovikekankaalla vahvistettua aluskangasta sekä satiininen vuori. Kehyksen muutin vielä ommeltavaan versioon jossa on reiät kiinnitystä varten.

Miehustan sivusauman kohdalle kiinnitin Handmade by Liisa -merkin ja kirjailin sen yläpuolelle morsiamen nimikirjaimet. Enpä muistanut siitä ottaa valokuvaa… Ehkä lisään sen myöhemmin.

The last thing sewn on was something old: a little salt pouch for good luck! Sixty years ago it was hidden inside the hem of my mother’s wedding dress, and since then it’s been sewn into the hem of my own, my sister’s and now my daughter-in-law’s dress, the last three all made by me of course 🙂 It’s made of the same thick cream coloured silk satin as the original dress. This time it got a wash and was refilled with the same coarse grey salt. Has anyone else heard of a salt pouch for good luck sewn into a wedding dress??

*

Viimeiseksi ompelin pukuun jotain vanhaa: pienen suolapussin onnea tuomaan! Se oli alunperin äitini morsiuspuvun helman sisällä kuusikymmentä vuotta sitten. Sain sen häneltä kun ompelin omaa hääpukuani, ja sen jälkeen se on piilotettu myös sisareni ja nyt miniäni hääpuvun helmaan. Noin kuusi senttiä korkea pussi on samaa kerman väristä paksua silkkisatiinia kun äitini hääpuku ja sidottu tyllin suikaleella. Pesin sen ja täytin uudelleen samalla karkealla harmaalla suolalla. Onko kukaan muu kuullut tällaisesta perinteestä??

IMG-20180827-WA0011

Photo Karri Wihersaari

With love and all my best wishes to the happy couple!

*

Onnea hääparille toivottaa “anoppi”!

Quick knitwear sundress, hellemekko trikoosta

Posted in Sewing by

2018-07-31-00-03-43

We’re in the middle of a freaky heatwave as are so many corners of the world. So this sundress using an old nighty for a pattern was just the thing while waiting for some bra supplies to arrive.

*

Hellevaatteille on tänä kesänä ollut käyttöä! Odotellessani tilaamieni alusvaatetarvikkeiden saapumista ja kesän suurprojektin eli hääpuvun ompelun välipalana nopean hellemekon tekeminen tuntui erinomaiselta idealta!

2018-07-31-00-09-16

I’ve made a couple of nighties and dresses using the same pattern. I just layed an old dress on top of the fabric and cut the front piece on the fold and two back pieces the other way round from the selvage side. The side seams don’t match of course but I managed to get both pieces  from an 80 cm length of fabric. Just three seams (two if you’re thinner than me or have a wider length of fabric 😉). The hemming and the straps are sewn with a three step zigzag. I bought the colourful material at a sewing fair earlier this summer. Goes nicely with my summer hat!

*

Samanlaisia mekkoja olen tehnyt useita sekä helleasuiksi että yöpuvuiksi. Taitoin 80 senttiä pitkän kankaan pituussuuntaan kaksikerroin ja leikkasin toisesta päästä 5 senttiä leveän kaitaleen olkanauhoja varten. Asettelin vanhan mekon taitteelle ja leikkasin etukappaleen sen mukaan. Saman malliset takakappaleet leikkasin toisin päin hulpion puolelta. Ommeltavaa oli takasauma, kaksi sivusaumaa, ylä- ja alakäänteet kolmepistesiksakilla ja kainaloiden huolittelu samalla kun ompelin olkanauhat. Trikoon ostin Ommel 2018 messuilta  Virkkukoukkusen valikoimista. Sopii erinomaisesti hellehattuni kanssa😎

2018-07-31-00-06-45