Replica of a historical silk stocking, historiallisen silkkisukan kopio

This is a replica of a stocking dating from around 1650, that was found in the tomb of Elisabeth Bure in the Turku Cathedral. If you’ve been wondering whatever happened to this project, I did finish my version of this historical silk stocking, not too long after my previous post well over a year ago. On the 13th of April last year – after 260 hours of knitting – I cast off the final stitches and treated myself to a glass of bubbles! I was so relieved to get it off my hands that writing about it wasn’t the first thing on my mind back then, but now I’ve been translating and transcribing my notes (at last) and decided to finally write this post.

I undertook this ordeal as part of a citizen science project, which in turn is part of a five year research project of the Aalto University called Refashioning the Renaissance led by professor Paula Hohti Erichsen. You can follow through my knitting project in my earlier posts:

Teeny-tiny knitting (a miniature model of the stocking)

Silk stocking project getting started (swatching and casting on)

Silk stocking continued (my notes on what it was like to knit with silk and tiny needles).

Statistics:

260 hours 45 minutes of knitting. I started by casting on the 288 stitches of the garter on the 20th November 2019, and finished by casting off the toe on the 13th April 2020.

105 days of knitting during a nearly five months’ period with a month’s break over X’mas and New Year. About 2,5 hours on average on the days knitted. The longest on one day was 6 hours 22 minutes.

The stocking has over 900 rows, 733 from the top to the bottom of the heel flap plus the 177 rows of the foot part. The clock or decoration on both sides of the ankle is 101 rows high.

96 grams of silk yarn used, commissioned by the project from Nido di Seta in Calabria, Italy. The yarn was unwashed i.e. had the natural sericin which makes it stiffer and easier to knit. I used two strands together to get a thickness that resembles the original. Both strands ran out and had to be continued once in the course of my knitting.

The needles were HiyaHiya steel DPN:s size 1mm and 8 inches long, provided by the project. I used two sets of 5 needles and after about 20% knitted had changed all the needles at least once. On row 160 I broke a needle in two and was surprised to see that they were hollow. I continued to change them round as I seemed to notice that they bent more easily when they were warm from my hands. They needed a lot of straightening between needle changes. The gauge was between 8 and 9 stitches per centimeter. The purl stitches of the clock at the ankle were difficult to tighten and are looser.

The first task of our team of volunteer knitters was to study photographs of the original stockings and try to figure out the pattern instructions. A lot of counting and recounting! The photos didn’t always show everything very clearly and to make things harder, the socks were not exact copies of each other. Also the socks weren’t “perfect”: the spaces between increases and decreases for example were not equal so the final pattern is also a compromise. In the foot part it seems that the couple of decreases on the top side of the zigzag were made when and if the knitter remembered. On the several occasions that I forgot to make an increase for example during my knitting, I remembered this and instead of undertaking the huge effort of unraveling a row, I made the increase on the next row instead. The final pattern instructions are 11 pages of text, pictures and graphs.

Here are pictures of the finished stocking.

The foot part of the stocking is very wide and short compared to the leg. I’m hoping that it will look more normal after blocking. Here the sock is still unwashed and so the natural sericin in the yarn makes it very stiff. Also the ankle part of the stocking is a little wider than in the original – hopefully this will sort itself out too in the same washing process.

Some more pictures of the stocking modeled on a size 34 foot. The heel doesn’t fit even on this tiny foot, but I’m sure (hoping) it will stretch!

Throughout the knitting process, right from the start of knitting swatches, we were asked to make notes. I finally sat down to transcribing and translating them. For the research team I suppose this is the most interesting part of my participation, so I’m trying to write down everything: time knitted, problems, feelings etc. etc. We had finished writing the pattern well before we finally received the silk so after the long wait I was eager to get going. Most of my free time after that was spent knitting. The beginning was slow but as I progressed and it started to look like I might one day actually get to the end, I was spurred on to continue. I was a little sorry in a way to finish the stocking, but I think for my poor hands it would have been a challenge to continue for much longer!

Now that I’ve handed over the finished stocking it will be washed, blocked and maybe dyed to the then valuable colour of black by the Refashioning the Renaissance research group. Hopefully in September this year I will see it again in the conference exhibition!

*

Sain mittavan silkkisukkaprojektini valmiiksi jo reilusti yli vuosi sitten, pari viikkoa viimeisen aiheesta kirjoittamani postauksen jälkeen. Mallina oli Turun katedraalista Elisabeth Buren haudasta löytynyt sukka 1600-luvun puolivälistä.

Edelliset postaukset tästä aiheesta: Pikkuruisia neuleita , Silkkisukkaprojektin aloitus , Silkkisukkaprojekti etenee.

Tässä vähän statistiikkaa:

Reilu 260 tuntia kutomista viiden kuukauden aikana marraskuusta 2019 huhtikuulle 2020. Neuloin 105 päivänä keskimäärin 2,5 tuntia päivässä, pisimpään 6 tuntia 22 minuuttia yhtenä päivänä. Joulun ja uudenvuoden aikaan neulomisessa oli kuukauden mittainen tauko.

Sukka neulottiin ylhäältä alas, silmukoita oli aloituksessa reiden kohdalla suurimmillaan 288. Kerroksia oli yhteensä yli 900, reidestä kantapäähän 733 ja kantalapun reunasta poimimisen jälkeen vielä 133 riviä sukan kärkeen. Vikkelissä eli nilkkakuviossa on 101 kerrosta.

Silkkilankaa kului 94 grammaa. Langassa on jäljellä silkin luontainen kuona-aine serisiini, joka tekee siitä kovemman ja pitää säikeet kasassa. Viimeistelyvaiheessa se pestään sukasta pois ja neuleesta tulee pehmeää ja laskeutuvaa. Neuloin kaksinkertaisella langalla, jotta olisin lähempänä alkuperäisen sukan neuleen paksuutta. Silkki tilattiin projektin käyttöön Nido di Seta yhdistykseltä Italian Calabriasta.

Neulepuikot olivat HiyaHiyan 1 mm metallipuikot. Silmukoita kiristellessä ne vääntyilivät edestakaisin ja yksi katkesi kahtia rivillä 160. Sain toisen setin puikkoja joita sitten vaihtelin keskenään loppuun asti. Neuletiheys on 8-9 silmukkaa senttimetrillä, nurjien silmukoiden kohdalla neule oli löysempää.

Työryhmämme teki ensin ohjeen sukalle tutkimalla valokuvasuurennoksia alkuperäisistä silkkisukista. Ohjeesta tuli 11 sivun mittainen kuvineen ja kaavioineen. Lisäksi vikkelistä laadittiin erillinen kaavio, sekä rivi riviltä etenevät listat ohjeista joihin tein omat muistiinpanoni. 1600-luvun sukkaparin sukat olivat keskenään erilaiset eikä kutoja ollut aina tehnyt lisäyksiä ja kavennuksia loogisesti, joten päätin että itsekin voin vähän soveltaa niinä parina kertana kun joku kavennus esimerkiksi sattui unohtumaan.

Näitä muistiinpanoja olen nyt vihdoin kirjoittanut puhtaaksi ja kääntänyt englannin kielelle. Samalla kertaan vähän sukan kutomisen tunnelmia joten nyt on hyvä aika kirjoittaa myös tämä postaus valmiista sukasta.

Sukkani teräosa on aika kummallisen muotoinen, leveä ja lyhyt. Kuvissa se on puettuna 34 kokoiseen jalkaan eikä kantapää osu lähellekään oikeaa paikkaa! Myös nilkka on liian leveän näköinen. Toivon että kun serisiini pestään sukasta pois niin sukka saadaan venytettyä mittoihinsa.

Tutkimusprojektin aikataulua on jouduttu säätämään viime vuoden aikana mutta toivottavasti vielä näen valmiin sukkani loppukonferenssissa ensi syyskuussa. Silloin se on pesty silkin pehmeäksi ja mahdollisesti värjätty alkuperäisen eli mustan väriseksi.

Lisää Turun sukasta kansalaistiedeprojektin sivuilla. Professori Paula Hohti Erichsenin johtaman tutkimusprojektin Refashioning the Renaissance sivuilla on hyvin mielenkiintoisia blogikirjoituksia sekä artikkeleita mm ryhmän tekemistä kokeista.

Ylen toimittaja Anniina Wallius kirjoitti myös tutkimusprojektista reilu vuosi sitten pitkän artikkelin, jossa oli paljon kuvia minunkin sukastani. Artikkeli löytyy täältä “Silkki ei ollut ylhäisön yksinoikeus”.

refashioning-logo

6 thoughts on “Replica of a historical silk stocking, historiallisen silkkisukan kopio”

  1. Congratulations – It is an incredible stocking, such beautiful details. Thanks for sharing the process – bent, broken and hollow needles and all. I was glad you could increase on the next row! I am sure that is most authentic! I wish I could attend the workshop too and see the washed, blocked and dyed stocking! Perhaps you will update us again.

    Liked by 1 person

    1. I was relieved to finish the stocking! I dreaded unraveling – the thread went into a indistinguishable lump as the sericin rubbed off.
      I was hoping to participate in the next stages of the stocking, but unfortunately it’s impossible. I’ll remember to write an update when the stocking has been dyed and I’ve managed to get some more photos of it 🙂

      Liked by 1 person

  2. Todella kauniit sukat, yksityiskohtaista, huolellista työtä. Myös kuvat työvaiheista ovat tunnelmallisia ja levollisia, mieli lepää tämän kirjoituksen ja kuvien äärellä.

    Liked by 1 person

  3. Olipas mukavaa ja hienoa nähdä tämä sukka valmiina. Ne aikaisemmat postaukset luin ja silloin tällöin on olllut mielessä että mitenköhän sen hienon sukan on käynyt. No tässä se nyt on ja ei voi kuin ihailla sitkeyttäsi, ja taitoa. Ei ole ihme, että puikot muotoutuivat käsissä, tahtoo 2.0 puikotkin muotoutua tavallisia sukkia kutoessa. Hieno projekti teillä oli, onnittelut maaliin pääsemisestä.

    Liked by 1 person

    1. Kiitos Tiina 🤗 Sitkeyttä tämä kyllä vaati mutta pääsin maaliin oikeastaan nopeammin kuin kuvittelinkaan. Toivottavasti saan kirjoittaa vielä postauksen sukasta pestynä ja värjättynä ☺

      Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s