Silk stocking continued, silkkisukka etenee

Silkkisukkaprojekti on edennyt parhaimmillaan 20 kerroksen päivävauhtia. Kantalapun valmistuttua kerroksia on kertynyt 734, aikaa kulunut noin 220 tuntia, keskimäärin 2,5 tuntia neulomista päivässä ja vähän vajaa 18 minuuttia per kerros. Sukkaprojektini on osa Aalto-yliopiston tutkimusprojektia josta YLE:n tiedetoimittaja Anniina Wallius kirjoitti pari viikkoa sitten pitkän jutun. Se julkaistiin YLE:n nettisivuilla naistenpäivänä ja kuvitus on minun sukkaprojektistani 🙂  “Silkki ei ollut ylhäisön yksinoikeus”

*

After 220 hours of knitting I have done the leg and heel flap. For the 734 rows knitted I’ve spent about 2,5 hours per day on average, just under 18 minutes per row. On the most productive days I’ve managed to get through twenty rows.

Nurjilla silmukoilla neulotun nilkkakuvion eli vikkelin kohdalla sai olla valppaana että kuvio meni oikein. Silmukoiden kiristämisessä erityisesti nurjien ja oikeiden silmukoiden vaihdoskohdissa piti olla huolellinen, sillä ne jäävät helposti liian löyhiksi. Silti minusta tuntuu että vikkelin kohta ei ole yhtä tuikkaa kuin sileä neule.

*

The clock or decoration at the ankle is made with purl stitches and a lot of care was taken to tighten especially the transitions between the purl and knitted stitches. Even so it feels like the knit on the clock is looser than the straight parts.

Pari riviä vikkelin leveimmän kohdan jälkeen vaihdoin ensimmäisen kahdesta langastani. Vaihtokohdan jälkeen neule on vähän epätasaisempaa johtuen syheröisemmästa ja karkeammasta langasta. Toivon että se siliää kun sukasta pestään serisiini, eli siinä vielä oleva kuona aine pois.

*

A few rows after the widest part of the clock I had to change the first of my two threads. The knit becomes a little more uneven due to the more rugged and crimped skein. I’m hoping it will even out when the sericin is washed out.

Tässä sukan varsi on valmis ja toinenkin lankavyyhti melkein lopussa. Sukassa näkyy selvästi puikon vaihtokohdat vaikka kiristelen erityisesti ensimmäisiä silmukoita. Löysemmät silmukat ovatkin puikon viimeiset joten yritän olla venyttämättä niitä. Minimoidakseni epätasaisuudet aloin myös jossain vaiheessa neuloa puikon aloituksen vasemman puikon päältä, päinvastoin kuin olen tottunut, ja vähän venytellä rivin ensimmäisiä silmukoita.

*

Here you can see the leg part finished and the second yarn nearly used up. On the sock you can clearly see the needle change despite my efforts to minimize it. 

Kantalapun molemmissa reunoissa ja keskellä takasauman kohdalla on sahalaitakuvio ja paljon nurjia silmukoita. Nurjalla puolella neuloin kuvioiden väliset nurjat heittotyylillä, eli brittien käyttämällä tekniikalla, jota harjoittelin jo koekappaleita neuloessani. Silti neulominen tuntui työläältä ja kiristellessä puikot olivat todella kovilla, kuten kuvasta näkyy! Puikot tuntuvat myös löystyvän jatkuvan vääntelyn tuloksena.

*

The heel flap has a lot of purls which are pretty difficult, or sometimes impossible to knit the continental way I normally knit. So on the purl rows I used the English method which is easier in this really tiny and tight knit. Even so the strength of the needles is being pushed to the limit as you can see here. I haven’t broken another needle though, but they seem to get more flexible with all the bending backwards and forwards!

Tässä vasemmassa yläkulmassa reikä jonka huomasin pari riviä eteenpäin neulottuani ja päätin korjata ettei se jäisi harmittamaan. Purettuani silmukat huomasin että isomman näköisestä silmukasta olikin toinen lanka jäänyt kyydistä. Yleensä käytän virkkuukoukkua silmukoiden nostamiseen, mutta silkkilanka menee käsiteltäessä ihan “muusiksi” ja parhaiten ne saa silmukoitua takaisin ylimääräisiä neulepuikkoja käyttäen. Onneksi en ole kovin montaa kertaa näitä joutunut korjailemaan! Vasemmassa alakuvassa korjattu kohta.

*

Here in the top left picture is a hole I decided to repair. On the right is the stitch picked up three rows down. Half of the yarn, i.e. the other thread had been left out which makes the stitch look bigger. Usually I would use a crochet needle to get back up, but the yarn separates and becomes impossible to manage with a hook so I’m using spare knitting needles instead. Luckily I haven’t had to do this often! In the bottom left hand picture the repaired spot.

Kantalappu neulotaan yhteen oikealta puolelta kolmen puikon päättelyllä. Ensimmäisen tavallisen version tehtyäni en ollut ollenkaan tyytyväinen tulokseen. Purin sen ja tein uudestaan neulomalla nurjaa taaemmalla puikolla. Monellehan tämä olisi tietysti ollut aivan päivänselvää! Purkaminen oli hankalaa ja parin silmukan jälkeen tajusin noukkia silmukat nurjalta puolelta missä ne näkyivät paremmin. 

* 

The heel flap is stitched together with a three needle bind off from the center outwards and on the right side. My first attempt was a regular version, but once finished it didn’t look right at all so I unpicked the whole seam and used the other version where the back needle is purled. Obvious to some more experienced knitters I’m sure! Unraveling was the hard part, but after a couple of stitches I realized that it’s easier to pick them up from the reverse side.

Tämä näyttää paljon paremmalta.

*

This looks much better.

Vaikein – ja rasittavin – vaihe koko projektissa tähän asti oli silmukoiden poimiminen kantalapun reunasta! Vasemmalla puolella onnistuin joten kuten keplottelemaan reunasilmukan sisäpuolella olevat lenkit puikolle ja käytin virkkuukoukkua apuna vain ylimääräisten silmukoiden nostamiseen joka kolmanteen väliin. Toisen puolen silmukat olivatkin sitten niin tiukkoja että virkkuukoukku oli koko ajan käytössä. Siitä selvittiin aikamoisen taistelun jälkeen ja mieheni ystävällisellä kannustuksella!

*

The most tedious part of the whole knitting process so far was picking up the stitches from the side of the heel flap! For some reason the first side was easier but for the other side I had to use my 0,75mm crochet hook to help with every stitch, not just the extra ones picked up after every three loops. Some encouragement from my husband was well appreciated!

Sukan teräosalla jatketaan. Ensimmäisten rivien neulominen oli tässäkin taistelua. Silmukat olivat kireällä – ei mitään uutta – mutta sen lisäksi ensimmäisen kerroksen silmukoiden langat olivat suuren työstämisen takia hajonneet ja levinneet niin että niitä oli vaikea hahmottaa. Puikolla silmukat ovat todella tiheässä ja puikot ovat lisäksi hankalasti tiellä kun kahdella puikolla on niin paljon enemmän silmukoita. Siitä huolimatta taidan olla tasaamatta niitä sillä joka kerroksella kiilasta vähenee yksi silmukka. Työ siis helpottuu taas koko ajan loppua kohden!

*

Continuing on with the foot part. The first row especially was agony! The stitches are really tight – nothing new – but also the yarn is split up due to the struggle of getting it onto the needle so it’s hard to see where it starts and where it ends. The stitches are unevenly on the four needles and so compact that it’s hard to move them for fear of dropping them. One stitch is decreased on every row at the beginning of the gusset so the work is getting easier from here to the end!

Vielä 170 kerrosta (noin 10 päivää??) jäljellä.

*

Another 170 rows (ten days??) to go.

Silkkisukkaprojektin aloituksesta kerron tässä postauksessa. Kansalaistiedeprojektin sivuille tästä linkistä.

More about the beginning of my stocking project in this post. More about our citizen science project here.